Kääk! Hyvin kauan mielessä muhinut ajatus blogista on nyt vihdoin saatettu toteutuksen tasolle.
Ensimmäisen kerran muistan pohtineeni blogin aloittamista vuonna 2013, mutta silloin en oikein tiennyt mistä kirjottaisin ja idea jäikin hyvin ohimeneväksi, toisaalta säännöllisesti mieleen pulpahtavaksi ajatukseksi. Nyt, yli 10 vuotta myöhemmin, oon ollut aloittamassa tätä noin sata kertaa. Ja yhtä monta kertaa päättänyt, että ei sittenkään. Aina mieleen on hiipinyt pohdinnat siitä, että miksi ketään kiinnostaisi lukea mun juttuja? Netti on täynnä kaikenlaisia hyvinvointivaikuttajia ja valmentajia, miksi joku päätyisi just mun tekstejä lukemaan? Lukeeko kukaan edes blogeja enää kaikkien niiden nopeita dopamiineja tarjoavien kolmen sekunnin tiktok-videoiden ja kahden lauseen instagrampäivitysten seasta? Ja viimeisenä ajatus siitä, että olenko mä muka riittävän pätevä kirjoittamaan hyvinvoinnista? Tai kirjoittamaan ylipäätään? Äidinkielen opiskelukin, kun on rajoittunut lukion oppimäärään.
Kaikista näistä fiiliksistä huolimatta, oon kuitenkin kerta toisensa jälkeen päätynyt siihen, että mitä noilla millään on väliä? Mä nautin kirjoittamisesta. Nautin siitä niin paljon, että mulla loppuu lähes poikkeuksetta instagramin kuvateksteistä kirjainmerkit kesken. Kirjoittaminen on mulle myös tapa jäsennöidä ympäröivää maailmaa, ymmärtää omia kokemuksiani paremmin ja toteuttaa itseäni ja luovuuttani. Lopulta epäily “miksi kirjoittaisin?“ on siis vaihtunut toteamukseksi “miksi jättäisin kirjoittamatta?”. Jos ajan saatossa voin tarjota jollekin teksteilläni vertaistukea, empatiaa, ymmärrystä tai ahaa-elämyksiä omasta hyvinvoinnista tai elämästä ylipäänsä niin sehän on sitten kaikki vaan plussaa!
Pidän tätä kuitenkin vain harrastuksena ja pyrin säilyttämään rennon asenteen kirjoittamista kohtaan. Kirjoitan silloin, kun tuntuu siltä ja koen, että mulla on jotain sanottavaa. Joskus tekstejä saattaa tippua usein, mutta joskus voi myös tulla pidempiä ajanjaksoja jolloin mun fokus ja luovuus kohdistuu johonkin muualle.
Blogin teema tulee pyörimään tuttuun tapaani paljon hyvinvoinnin ympärillä. Liikunnan, palautumisen, stressin, kuormituksen ja niiden hallinnan sekä kehon ja mielen yhteyden, mielenterveyden, migreenin ja muun muassa uupumuksen teemoihin keskittyen. Lisäksi mukaan mahtuu varmasti myös ihan tavallista elämää, arkea taaperon kanssa, yrittäjyyttä ja mikä nyt ikinä on omassa elämässäni ajankohtaista milloinkin.
Luotan siihen, että matka opettaa. Ja siihen, että jännitys - tai jopa pelko - tämän julkaisemisesta (Mitä jos kukaan ei lue tätä? Mitä jos joku lukee tämän? En tiedä kumpi pelottaa enemmän) kertoo siitä, että tämä kannattaa tehdä. Että tämä on minulle tärkeää. Jännittynein ja innostunein tunnelmin, toivotan kaikki tervetulleiksi blogini pariin <3
-Leena
PS. Yhtäkään tekstiä en ole vielä valmiiksi kirjoittanut! Edes aihioita ei löydy, vain otsikoita. Että näin itselleni uskollisena “perse edellä puuhun“ mentaliteetilla tähän nyt taas ryhdytään. Tai kai sitä voi kutsua tunteella elämiseksi tai rohkeudeksikin. Valitkoon kukin itse mihin leiriin kuuluu :D